Oulu

Timosenkosken luontokoulu ja Alakööki

Oulussa tapasin ensin Timosenkosken luontokoulun opettajan Outi Mustosen ja Alaköökin lastentarhanopettajat Hannele Makkosen ja Raija Salorannan Alaköökin väliaikaisissa tiloissa Koulukadulla.Timosenkosken luontokoulun Outi on ollut mukana Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnassa alusta asti. Nyt yritämme houkutella myös Alaköökiä mukaan verkostoon.

Timosenkosken luontokoulussa käy eniten 1.-2.-luokkalaisia. Oulussa on noin 40 koulua. Suurin piirtein kaikki ajoissa hakeneet halukkaat pääsevät mukaan. Useimpina päivinä luontokoulussa on kaksi ryhmää eli bussilastillinen kerralla kuljetusten hinnan takia. Läheltä pyörällä tulevia luokkia tulee myös yksittäin. Outi on ainut työntekijä, kiireisimpään kevätaikaan Outi on tosin saanut apuja.

Alakööki palvelee Oulun päiväkoteja kulttuurin, kestävän kehityksen ja liikunnan teemoilla. Alaköökissä on kaksi työntekijää, Hannele ja Raija. Alaköökiä pyydettiin jo aiemmin liittymään luontokouluverkostoon, mutta johtajien mielestä Alakööki ei ole vain luontokoulu, joten se jäi. Nyt kun olemme kokoamassa LYKE-verkostoa, jossa on paljon toimijita, joiden toiminnasta vain osa on luontokoulumaista, Alaköökikin voisi ehkä liittyä mukaan.

Sekä Alaköökin että Timosenkosken luontokoulun lähihaasteena on Oulun laakentuminen 250000 asukkaan kunnaksi, kun Oulunsalo, Haukipudas, Kiiminki ja Yli-Ii liittyvät Ouluun (Yli-Kiiminki liittyi jo aiemmin). Timosenkoskelle on toivottu lisätyövoimaa, jotta myös uusien kunnan osien kouluja voitaisiin palvella, mutta tämä ei ole onnistunut. Alakööki ja Timosenkoski voisi ohjata ryhmiä Liminganlahdelle, Hailuotoon (ja ehkä myöhemmin myös Rokualle Geoparkiin), kun omat resurssit eivät riitä.

Alaköökillä on lisäksi ollut paljon töitä viime syksynä tapahtuneen tulipalon takia: lähes kaikki monien vuosien aikana valmistetut materiaalit paloivat, ja uusien tekemisessä on iso työ. Niinpä kehittämistyö on jäänyt viime kuukausina vähemmälle. Alakööki pääsee palaamaan uudelleen rakennettuun rakennukseen perjantaina.

Myös tässä keskustelussa kuljetusten rahoitus puhutti. Bussin tilaaminen maksaa vähintään 100 e. Päiväkodeissa voidaan kerätä retkirahaa myös vanhemmilta, peruskoulussa tämä ei ole mahdollista. Yksityisissä päiväkodeissa tilanne on paras, kun jo osana päivähoidon hintaa kerätään rahaa kuljetuksiin. Kuljetusten takia tilanne ei ole ollenkaan tasapuolinen eri puolilla Oulua olevien päiväkotien ja koulujen kannalta.

LYKE-verkostosta voisi olla iloa, jos sen puitteissa saataisiin luotua kattava materiaalipankki, ja jos sivuille saataisiin tietoa hyvistähankintapaikoista. Myös koulutukset kiinnostavat. Ongelmana on, että asiakkaita on usein niin paljon ja koulutukset ovat niin kaukana, että osallistumaan ei pääse.

Sekä Timosenkoskessa että Alaköökissä olisi kiinnostusta osallistua LYKE-verkostoon ja maksaa yhteisöjäsenmaksu, ja ne jäävät selvittämään asiaa.

Liminganlahden/ Hailuodon luontokeskukset, Syötteen/Hailuodon nuorisokeskukset ja Geopark

Metsähallituksen Oulun tiloihin kokoontui iso porukka. Mukana keskustelussa olivat Liminganlahden, Hailuodon ja Rokuan puistonjohtaja Saara Airaksinen, Liminganlahden luontokeskuksen suunnittelija Olli Help, Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Riitta Nykänen, Geoparkin harjoittelija Mikko Kiuttu ja Syötteen ja Hailuodon nuorisokeskusten johtaja Jussi Kemppainen. Harmi, unohdin ottaa poukasta kuvan.

Metsähallitus on valinnut Liminganlahden yhdeksi kolmesta luontokeskuksesta, jotka kehittävät erityisesti ympäristökasvatusta, ja tämän kautta on jo päätetty, että se on mukana LYKE-verkostossa. Liminganlahden luontokeskus on juuri avattu, joten toiminta koulujen kanssa on vasta aluillaan, joskin ensimmäisten kuukausien aikana on paikalla käynyt jo paljon väkeä.

Liminganlahden sivutoimipisteenä kehitetään Hailuodon luontonäyttelyä. Luontonäyttelyssä ei ole Metsähallituksen henkilökuntaa, vaan Hailuodon nuorisokeskus ylläpitää sitä - linkki nuorisokeskukseen on siis vahva.

Syötteen ja Hailuodon nuorisokeskusten johtajan Jussi Kemppaisen mielestä ei ole vielä selvää, mihin LYKE-verkosta tarvitaan: nuorisokeskukset järjestävät ohjelmia omista lähtökohdistaan joka tapauksessa myös ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Kuitenkin nuorisokeskuksella voisi esimerkiksi olla Syötteellä paikallisia toimijoita kokoava rooli. Jussi lupasikin järkjestää Syötteen nuorisokeskuksessa syksyllä palaverin, johon kutsutaan Metsähallituksen väkeä (Veikko Virkkunen), Ranuan eläinpuiston väkeä (Mari Heikkilä) ja paikallisien koulujen väkeä. Myös Pudasjärven Oulun seudun ammattiopisto olisi hyvä kutsua mukaan. Metsähallituksella voisi olla intressiä toimia nuorisokeskusten kanssa yhteistyössä, kun ne suunnittelevat ohjelmiaan. Näin luontoasiantuntemusta saataisiin siirrettyä luontokeskukselta nuorisokeskuksen ohjaajille ja sitä kautta lapsille ja nuorille.

Jussilta tuli myös vinkkejä sponsorien käyttämiseen, esimerkiksi Tyttöjen talo on saanut kolme pikkubussia lahjoituksena Delta-autolta. LYKEn Ekopakuhanketta suunniteltaessa tätä ollaankin jo mietitty. Joka tapauksessa tuntuu, että Syötteen ja Hailuodon nuorisokeskukset ovat mielellään kuulolla myös LYKE-verkoston asioissa ja kehittymisessä. Voisi olla hyvä esitellä asiaa Nuorisokeskukset ry:n hallitukselle, joka voisi päättää, että kaikki nuorisokeskukset liittyisivät LYKE-verkostoon, niin jokaisen ei tarvitsisi pohtia asiaa itse.

Metsähallituksen puolelta tuli toiveita, että LYKE voisi olla se taho, joka pureskelee opetussuunnitelmaa valmiiksi niin, että  verkostoon kuuluyvien olisi helpompi toteuttaa ohjelmiaan opetussuunnitelmaa vastaavaksi. On tärkeää, että toiminta on opetussuunnitelman mukaista, ei tikkareita, jotka eivät liity kokonaisuuteen ja tavoitteisiin.

Metsähallitus on tekemässä Hailuodon luontokeskukseen uutta näyttelyä. Näyttelyn tekemiseen otetaan vahvasti mukaan myös nuorisokeskuksen tarpeiden näkökulma ja Hailuodon henkilökuntaa.

Riitta Nykänen ja Mikko Kiuttu ovat kiinteästi mukana Rokuan Geopark-hankkeessa. Geopark on kansainvälinen konsepti. Suomen Geopark sijoittuu Utajärven, Muhoksen ja Vaalan alueille, ja alueella sijaitsee myös Rokuan kansallispuisto. Alue on vain tunnin matkan päässä Oulusta. Rokualla on hyvät palvelut: matka- ja opastuskeskus Suppa, jossa on hyvä Metsähallituksen näyttely, joka kutsuu menemään metsään, loisteliaat tilat, joihin saisi esimerkiksi laboratorio- ja tutkimustiloja koululaisille ja opiskelijoille, ja kahvilapalvelut. Paikka sopisi hyvin luontokoulukeskukseksi. Alueelta löytryy myös monenlaista majoitusta mm. leirikoulukäyttöön (seurakunnan leirikeskukset, hotellit). Kansallispuiston alueella on valmiita reittejä, ja sinne on suunniteltu toiminnallista ohjelmaa, joka vain pitäisi ottaa käyttöön.

Nyt ollaan tekemässä verkkopohjaista oppimateriaalia alueen geologiasta ja alueen esittelymateriaalia. Tähän kuuluu mm- panoraamakartta, johon on upotettu 3D-malleja. Karttaan voi laittaa myös monenlaista informaatiota. On tarkoitus, että karttaa voisi käyttää paikkaan ennakkotutustumiseen, mutta myös luokkahuoneessa geologian opiskelussa.

Haaveena on, että Geoparkin kuntien ja Metsähallituksen yhteistyönä voitaisiin palkata ympäristökasvattaja, joka toimisi Geoparkissa. Tätä varten voitaisiin hakea hankeavustusta, ja LYKE voisi olla tässä apuna. Geopark on ainutlaatuinen paikka Suomessa, ja sen kasvatuksellista käyttöä tulee kehittää. Hankkeeseen voisi tuöla kuntien ja metsäähalituksen lisäksi myös geologian tutkimuslaitos GTK ja Oulun yliopiston maantieteen laitos.

Liminganlahden luontokeskus

Päivän päätteeksi saimme vielä erinomaisen esittelyn Liminganlahden luontokeskukseen ja sen näyttelyyn. Pääosin linnuista kertova näyttely on todella havainnollinen, ja ympäristökasvatuksen tarpeet on otettu erinomaisesti huomioon: on toiminnallista opettavaa tekemistä, kosketeltavaa, havainnollisia tauluja ja mielenkintoisia jopa kosketeltaviakin asioita. Liminganlahden luontokekskuksesta kannattaa ilman muuta kehittää toimiva luontokoulupaikka: Liminganlahden koulujen kanssa saa varmasti sovittua säännöllisen vierailuohjelman, ja Oulustakaan Liminganlahdelle ei ole kuin reilut 35 km. Rannalla oleva lintutorni, johon sopii helposti luokallinen oppilaita, on hyvä käytännön kiikaroinnin paikka. Myös talviohjelmia kannattaa kehittää muuten hiljaiselle talvikaudelle.

Liminganlahden luontokeskuksen yhteydessä on myös mainiot majoitustilat, johon esimerkiksi leirikoululuokka hyvin mahtuu, ja ravintolapalvelut. Onnea uudelle Liminganlahdelle!