tiistai 12. kesäkuuta 2012

Syötteen luontokeskus, Ranua Zoo ja Hailuoto


Syötteen luontokeskus


Syötteen luontokeskuksen tärkeä kumppani on Pikku-Syötteellä sijaitseva Syötteen nuorisokeskus. Syötteen nuorisokeskus on nyt kiinni, joten keskustelin vain luontokeskuksen Veikko Virkkusen kanssa.

Reilu puolet luontokeskuksessa vierailevista koululaisryhmistä tulee Syötteen nuorisokeskuksen leirikoulujen kautta. Tyypillisimmillään oppilaat ovat 6. luokkalaisia. Lisäksi paikallisten koulujen kanssa on yhteistyötä: Taivalkosken (40 km Syötteeltä, n. 500 oppilasta) ja Pudasjärven (55 km Syötteeltä, suurempi kuin Taivalkoski) oppilaat käyvät likimain vuosittain luontokeskuksessa. Veikon kertomat ohjelmasisällöt ovat monipuolisia ja toiminnallisia, sekä ulkona että sisällä tapahtuvia – ei ”perinteistä” passiivista museo-opastusta. Valtaosa kaikista Syötteen ryhmistä saakin vähintään Metsähallituksen luokituksen herättelevän tason opastusta.

Ongelmana täälläkin on kuljetukset: kuljetuksiin menee kouluilta 300-500 euroa/käynti. Niinpä myös luontokeskuksesta vieraillaan jonkun verran kouluissa, tätä voisi tulevaisuudessa myös kehittää. Pudasjärvelle on myös suunnitteilla kummiluokka. Koulujen kanssa on järjestetty myös metsäpäiviä, joissa metsätalouden toimijat ovat toimineet yhteistyökumppaneina. Metsätaloudelta voi löytyä tukea esim. juuri kuljetusten tukemiseen.

Syötteen luontokeskuksessa on juuri järjestetty myös Junior Ranger -leiri, jonka aikana lapset ovat päässeet tutustumaan elämyksellisesti esim. kansallispuistoalueen ennallistamistöihin. Leiri on pidetty yhteistyössä Pudasjärvellä sijaitsevan Oulun seudun ammattiopiston matkailun opiskelijoiden kanssa. On kiva huomata, että tälläkin leirillä on paneuduttu merkityksiin ja ekologisiin yhteyksiin, ja menetelmät ovat olleet pedagogisesti hyvin mietittyjä – onhan Veikko peruskoulutukseltaan maantiedon ja biologian aineenopettaja.
Tulevaisuudessa nuorisokeskuksen kanssa yhteistyötä pitäisi kehittää ohjelmasuunnittelussa. Tällä hetkellä nuorisokeskuksen ryhmät käyvät luontokeskuksessa vierailulla, mutta nuorisokeskukselle voisi olla apua luontokeskuksen asiantuntemuksesta, kun ne suunnittelevat esimerkiksi eräretkeilyohjelmia kansallispuiston alueella.

LYKE-verkostolle on Veikon mielestä tarvetta, koska eri kunnissa on erilaisia arvoja koulutoimessa, ja tarvitaan kunnallistason lobbausta ympäristökasvatuksen puolesta. Verkostossa kannattaisi kehittää tuotekorttiajattelua (vrt. keskustelut Oivangissa).

Veikko toivoo LYKE-verkostolta tukea paikallisen yhteistyön kehittämiseen, esimerkiksi Syötteellä nuorisokeskus – luontokeskus - paikalliset koulut – kenties myös Ranuan eläinpuisto? Yhteistyö voisi kehittyä esimerkiksi työpajan järjestämisen kautta. LYKEn kautta tarjottavat koulutukset ja koulutustapaamiset ovat myös tärkeä resurssi myös luontokeskuksille. LYKE-verkostoa koordinoitaessa pitää vain muistaa, että järjestelmä pysyy tarpeeksi simppelinä, ettei se kaadu resurssien puutteeseen ja raskaaseen rakenteeseen.

Ranuan eläinpuisto/ Ranua Zoo

Ranuan eläinpuisto kuuluu Suomen leirikouluyhdistykseen, ja tuli sitä kautta kierrokseen mukaan. Leirikoulutoiminta ei kuitenkaan ole Ranuan eläinpuistossa vilkasta. Eläinpuistossa käy kuitenkin paljon luokkia keväisin luokkaretkellä. Juttelin Ranualla intendentti Mari Heikkilän kanssa, jonka toimenkuvaan myös luontokasvatus kuuluu, joskin resursseja on varattu sille vain vähän.

Mari on toiminut myös peruskoulun opettajana, ja siten koulujen tarpeet ovat hänelle. Marilla olisi kiinnostusta kehittää toimintaa Ranualla paremmin kouluja palvelevaan suuntaan, ja suunnitella koulujen opetussuunnitelmaa tukevia ohjelmia. Myös Ranualla nousi esiin haaste kuljetuksista: myös Ranualla luokat saattavat joutua valitsemaan, menevätkö uimahalliin vai eläinpuistoon, kun molempiin kuljetuksiin ei koululla ole varaa.

Ranuan eläinpuiston kasvatuksellisen tehtävän kehittämistä rajoittaa resurssien puute: yrityspohjalla toimivalle eläinpuistolle koululuokat ja ohjelmien suunnittelu niille eivät ole tuottavuuden kannalta tehokasta toimintaa. Koululuokat tulevat luokkaretkelle, vaikka ohjelmaa ei olisikaan suunniteltu opetussuunnitelmallisin perustein. Myös hankepohjaista rahoitusta resurssille on mietitty, mutta sekään ei ole ollut yrityksen intresseissä. Eläinpuiston verkkosivuilla on kyllä tehtäviä koululuokkia varten, mutta varsinaista elämyksellistä ja kokemuksellista opetussuunnitelmaan sidottua ohjelmaa yksinkertaisen opastetun kierroksen lisäksi ei ole, vaikka puitteet tällaiseen olisivat hyvät. Hyvää esimerkkiä myös Ranualle tähän suuntaan näyttäisi Korkeasaari Helsingissä.

Jonkun aikaa sitten opiskelija (Koulutuskeskus Salpaus) Katri Nuutinen teki luontoyrittäjän lopputyönä eläinpuistoon Uhanalaisuus-teemapäivän lähikoulujen 3.-4.-luokkalaisille. Kuljetusten kalleuden takia tämäkään ei jäänyt jatkuvaksi käytännöksi. Jos luontokasvatukselle annettaisiin työaikaa Ranualla, tiiviimpiä yhteyksiä Ranuan koulutoimeen voisi yrittää solmia. Voisi olla esimerkiksi tietyt vuosiluokat, jotka opiskelisivat säännöllisesti yhteisen sopimuksen mukaan määrätyn osan opetussuunnitelmastaan eläinpuistossa. Ranuan keskustasta eläinpuistoon pääsee myös polkupyörällä (n. 4 km). Ranuan yhden luokka-asteen koko on n. 100 oppilasta.

LYKE-verkostosta voisi olla apua Ranuan eläinpuiston kasvatuksellisen toiminnan kehittämiselle siinä, että jos Ranua olisi yksi LYKE-verkoston piste ja kriteerejä pisteille asetettu, se voisi tuoda paineita antaa resursseja ympäristökasvatukseen. Verkosto tuo myös konkreetteja resursseja esimerkiksi maksuttomien koulutusten kautta. Mari oli myös kiinnostunut mahdollisesta työpajasta ja yhteistyöstä Syötteen toimijoiden kanssa. Syötteen nuorisokeskuksen leirikoululaisia vieraileekin Ranuan eläinpuistossa jo nyt säännöllisesti, mutta kasvatuksellista puolta voisi kehittää. Myös Metsähallituksen asiantuntemus olisi tervetullutta.

 

Hailuoto

Yöpymispaikkana oli Hailuodon Luotokeskus, jossa on Syötteen nuorisokeskuksen sivutoimipiste, ja luontokeskus, jota myös hoitaa nuorisokeskus. Hieno paikka hotelleineen ja majakkoineen, hienohiekkainen ranta ja ava meri.





Tapasin vielä illalla leiripedagogi Ilkka Miettusen, joka ystävällisesti näytti paikkoja Hailuodostaja kertoili toiminnasta. Hailuoto on hyvä ympäristö myös luonto- ja ympäristökasvatukselle, ja jonkin verran tällaista onkin. Hän oli hyvin kiinnostunut tulossa olevista Ulos oppimaan -koulutuksista, ja halusi olla kuulolla LYKE-verkostossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti